torstaina, helmikuuta 21, 2008

Kotimatkastressi

vahvistui siitä kun annoin ateljeen avaimet pois. On punnittava jo nyt tavaroita ja mietittävä, miten saada ne kotiin. Lentokoneeseen saa ottaa ylimääräistä lastia kun maksaa 8 euroa kilolta, 20 kiloa olisi 160 euroa. Jos ottaa yli 45 kiloa, voi maksaa 2,8 euroa kilolta, siis 45 kiloa tekisi 180 euroa. Siten täältä ostamani painavat kankaat tulevatkin kalliiksi, vaikka ne ostaessa olivat halpoja.
Mitä kaikkea on jäänyt tekemättä. Ja se hirveä matka kahdella vaihdolla ja tuntien odottelulla. Kotiinpaluu ja kaikki mistä siellä on selvittävä. Puuttuvat näyttelyteokset. Mihin olisi vielä käytettävä rahaa täällä, tilaisinko itsellenikin villappuseron vai ostaisinko vain villalangat. Vieläkö lähtisimme pikku matkalle. On enää ensi viikko aikaa ja sitten se viimeinen, jolloin Ilmalla on taas päiväkoti auki, sen kyllä haluan käyttää hyväkseni.
Siitä, miten täällä ei ole lintuja eikä muita eläimiä. Totta, yleensä huomaan, kun kuulen jonkun linnun. Luulin sen johtuvan talvesta.
Tänään oli lyhtyjuhla, valitettavasti näimme lyhtyjä vain telkkarista. Niiden sijaan täällä meidän kulmillamme paukutettiin taas, ei huvittanut mennä ulos. Telkkarissa näytettiin tosi hienoja lyhtyjä. Lyhtyjuhla on kevätjuhlan eli kiinalaisen uudenvuoden lopettajaiset.
Nordica avattiin ja kaikki ruotsalaiset tulivat esiin. Ilma oli iloinen nähdessään ystäviään. Tyhjensimme työhuoneen ja kuskasimme kamat tänne kotiin. Oikeastaan kolmipyörämies kuskasi, ja me pääsimme hänen kyydissään pikku lavalla, jossa Ilma istui kaiken keskellä ompelukoneen ja pöydän välissä, minä reunalla, jalat sisäpuolella. Pelkäsin koko ajan, että se kaatuisi kyljelleen, kun minä painava istuin toisella reunalla. Alla oli kyllä aika isot ne kaksi pyörää, ja aika reunassa. Harmi ettei kukaan ollut ottamassa meistä kuvaa.
Leikkasin Ilman hiukset, ei niistä niin lyhyet pitänyt tulla, piti tulla takaa lyhyt polkkatukka, mutta se näytti niin hölmöltä että lyhensin vielä jostain ja sitten vielä ja sitten siitä tuli kuin ukin kampaus, lukuunottamatta kasvopuolta, otsatukka on suora ja korvien eteen jäi pienet tupsut. Ilma heilui kuin heinämies.
Burmasta, Kiinasta, Taimaasta sekä myös Euroopasta, Sue Tackin blogissa.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

siis miten niin enaan pari viikkoa_
eiks teian pitany lahtea himaan vasta joskus maaliskuussa_
kay kattomassa mun bloginyritelma osotteessa lifeatmontana.blogspot.com
Paa