Nyt se syksy tuli kai oikeasti. Tullessamme kaksi viikkoa sitten oli myos kylma, mutta se muuttui pian, ja eiliseen asti on ollut jopa kuuma, 17-20 astetta arviolta, meilla ei ole mittaria. Tanaan oli yhtakkia kymmenen asteen paikkeilla, mita lupasivatkin. Aamusta oli tihkua, ja mina sain allergian, nena vuosi ja silmia vahan kutitti. Ajattelin, etta jos matalapaine pakkaa ilman epapuhtaudet tanne alas, ja ne arsyttavat minua samoin kuin siitepolyt kevaalla. Taalla on kylla huono hengitysilma joka saalla. Minulla on varmaan jatkuva pieni arsytys paalla, yskin valista sellaista irtonaista yskaa. Sain eilen ompelukoneen tyohuoneelleni. Tian Yao jarjesti kolmipyoramiehen kuskaamaan sen. Tassa on kuva kolmipyoraisesta, joilla taalla tavaroita kuskataan, muunmuassa. Lahetan myohemmin lisaa kuvia kulkuvalineista. Tian Yaon aiti siis lainasi minulle vanhan poljettavan ompelukoneensa. Se on valurautainen lattialla seisova, aika painava siis. Tian Yaon aiti asuu kuudennessa kerroksessa, ja mies kantoi sen sielta alas - en ole viela nahnyt hissia taalla - polki muutaman kilometrin kolmipyoraistaan Nordicalle ja kantoi koneen sitten selassaan toiseen kerrokseen. Tama taytyi tapahtua seitseman jalkeen, koska han oli toissa samalla kolmipyorallaan siihen asti, en tieda mita tekemassa. Ja mina maksoin hanelle 25 yania, 2,5 euroa. Me taas tulimme ravintolasta syomasta. Agneta ja Annika tarjosivat meille ruoat eraassa rauhallisessa paikassa keskustassa, hollantilais-kiinalaisen pariskunnan pitamassa, jossa alakerrassa istui enimmakseen yksinaisia lansimaisia miehia, toisessa ja kolmannessa kerroksessa oli kiinalaisseurueita looseissa, joista he pitavat. Toisessa kerroksessa oli myos leikkihuone, ja ensimmaisessa kala-allas ja suihkulahde, sielta kokit kavivat valilla pyydystamassa haavilla jonkun ison vonkaleen. Se meidan talomme alakerran ravintola, jossa olemme joskus iltaisin syoneet, on kylla mukava, ja siella on aina lapsiperheita, mutta kovin meluisa se on. Siella on takana lasiseinien takana keittio, jossa valista liekit leiskuvat, ja etuseinalla on hyllyt, joilla ruokatarvikkeet ovat naytilla. Siita voi tarkistaa, minkakuntoisilta ne nayttavat. Ilma katsoo tuossa takanani Nalle Puhia englanniksi. Olemme ostaneet sen DVD:lla, samoin kuin Teletapit ja eraanlaisen kiinalaisen muunnelman Teletapeista. Ne ovat kaikki kopioita ja hieman utuisia. Olisin ostanut elaimistakin filmeja, mutta myyja vaitti ettei niissa ole englanninkielista tekstitysta, hamaannyin siita enka ostanut, vaikkeivat ne paljoa maksa, euron kappale. Olisin itsekin halunnut katsoa niita ja seurata englanninkielista selostusta tai tekstia. Mutta kyllahan ne teletapitkin ihan hyvin kiinaksi menevat. Tanaan olin ostoksilla taidetarvikekaupassa. Kiusasin kauan myyjaa, jolla oli auttava englannin kielen taito. Kyselin hanelta kiinalaisesta maalauksesta ja naytin kaikkia ihmeellisen nakoisia tavaroita ja kysyin, mita niilla tehdaan. Ostin kaksi ihan pienta sivellinta ja mustetta(?) pullossa, seka paperia, joka on tarkoitettu kiinalaiseen maalaukseen. Nailonisen alushuovan, lyijykynia, teroittimen, kumin, nimileimasinta varten pyorean pitkulaisen pienen kiven, ja kaksi teraa sen kaivertamiseen. En siis osaa kayttaa naita kaikkia laitteita, mutta ehka saan jonkun opettamaan. Kavin kerran Suomessa Akatemiassa lyhyen kurssin kiinalaista maalausta. Opettajana oli intialainen mies, joka oli opiskellut sita Pekingissa kolme vuotta. Ajattelin koettaa jatkaa sita kaikkein yksinkertaista tapaa, jossa maalataan ohuella pensselilla, kuin piirtaisi. Paperi vain oli vaikea, sellainen johon ei saa yhtaan pysahtya, muuten muste alkaa heti levita. Riisipaperia se kai on. Kaupassa oli myynnissa myos japanilaista paperia rullana, kuulemma parempaa, mutta se oli kalliimpaa, ostin kiinalaista. Kaupassa oli myos ihanan nakoisia isoja pyoreita pensseleita, mutta ne olivat kalliita. Ylipaataan taalla on kiva soppailla, kun tavarat ovat halpoja. On niin kiva ostaa Ilmalle lahjoja. Niinkuin hengityssyoja jossa on koira ja poika, ei kissaa niinkuin han olisi halunnut, tamburiini, varit, palapeli Kiinan maakunnista, jonka palat menevat helposti ohuista kohdin poikki. On vaikea keksia syita lahjojen antamiseen, kun ei ole mitaan syntymapaivia.
